*

Helge V. Keitel Puusta katsoen uutishuoneesta näkee paremmin sinne, missä aita on matalin.

Kaikki blogit puheenaiheesta Historia

Turun vanhin röökinurkka?

Aboa Vetus & Ars Novan kesän kaivaukset ovat jatkuneet menestyksekkäästi jo yli kaksi kuukautta. Siinä ajassa tutkimusalueelle on avattu kaksi 2x6 metrin kokoista kaivantoa, joista toisessa on saatu esiin Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuneen kivitalon seinä. Talo on kuitenkin paljon paloa vanhempi, koska se näkyy jo 1740-luvun alun kartalla. Löytöjen perusteella sama rakennus on ollut pystyssä jo 1600-luvulla.
 

Kuka korjaa Otto Villen datshaa?

Tein viikonloppumatkan Karjalankannakselle, Terijoelle, ja sen lähiympäristöön. Tarunhohtoinen Terijoki hiekkarantoineen on ollut todellinen kulttuurien sulatusuuni.

Parhaimmillaan suomalainen, pietarinvenäläinen ja suomenruotsalainen kulttuuri ovat rikastuttaneet toisiaan. Ja pahimmillaan on sodittu. Toiseen maailmansotaan asti alue oli pääosin suomalaisten asuttama. Nyt kaduilla ei kuule juuri muuta kuin venäjää.

Itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimmät alukset: Jäänmurtaja Voima 1954

Pohdittaessa merkittäviä aluksia itsenäisyyden vuosikymmeniltä jäänmurtaja Voima on helppo nostaa esille. Jäänmurtaja Voima oli teknologisesti aikansa huippua edustanut jäänmurtaja josta tuli myös vientituote Neuvostoliittoon ja Ruotsiin. Aluksen työura on kattanut jo 63 vuotta - yli puolet itsenäisyyden ajasta - ja eläköityminenkin tapahtunee ilmeisesti vasta 2020-luvun lopulla.

Saksanniemen marssi löytyi peltilaatikosta

Saksanniemen marssin ensimmäinen säkeistö kertoo ytimekkäästi, mistä Suomessa oli kyse itsenäisyyden alkuvaiheissa.

Suomi vuonna seitsentoista

järjestyst´ ol´ vailla.

Punarosvot ryssän kanssa

hääräs kaikkialla.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko,

Lapuan ja Härmän loukko,

Vöyri, Kauhava ja muut!

Suomessa vallitsi sekasorto. Sitä hillitsemään perustettiin syksyllä 1917 Porvooseen Saksanniemen järjestyslipusto kouluttamaan maahan omia poliisijoukkoja.

Baltiansaksalaisten jalanjäljillä

Pääsin taas seikkailemaan tyttöystäväni kanssa Baltiaan, palattuani Suomeen vain muutamaa viikkoa aiemmin Iraniin, Ukrainaan ja Ruotsiin kohdistuneilta tutkimusmatkoiltani. Uusi kesätyöni suomalaisten viinaturistien ja virolaisten raksamiesten lähtöselvittäjänä on samalla taannut paitsi läpileikkauksen yhteiskuntamme eri kerrostumiin, myös kertauksen etenkin viron ja latvian alkeiskielioppiin.

Paikallishistoriaa parhaimmillaan

Alajärven yhteiskoulun entinen rehtori ja historianopettaja Toivo Kivipelto ottaa Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen maanläheisen näkökulman. Hän tarkastelee uudessa kirjassaan ("Uusi ukaasi on tullut" - Alajärvi itsenäisyyttä rakentamassa, 2017) kansallista heräämistä ruohonjuuritasolta, Etelä-Pohjanmaan Järviseudun (Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi, Lehtimäki, Soini, Vimpeli) pienten kuntien vinkkelistä.

Azerbaidžanista etelään

Azerbaidžanilaiset ovat yksi Iranin suurimmista väestöryhmistä. Heitä asuu Iranille kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa oikeastaan enemmän kun Azerbaidžanin tasavallassa, joka on myös pinta-alaltaan etelänaapuriaan pienempi. Moni on myös historian saatossa kyseenalaistanut azerbaidžanilaisten olemuksen itsenäisenä kansakuntana ja pitänyt heitä siialaisuuden omaksuneina turkkilaisina, eikä kielitieteen näkökulmasta heidän kielensä Iranissa olekaan varsinaisesti muuta kuin persialaisia vaikutteita omaksunut osa turkin itämurteita.

Virikelukemista vaurautemme juurista kiinnostuneille

Viime aikoina monet yhteiskuntatieteilijät ovat harmitelleet ekonomistien hegemonia-asemaa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Taloustieteen yksipuolista ihmiskäsitystä arvostellaan, ja joitakin ärsyttää akateemisen taloustieteen latistuminen lähes pelkäksi abstraktien matemaattisten mallien rakenteluksi.

Kaspianmeren rannikkoa

Teheranissa vietetyn pääsiäisen jälkeen siirryimme Kaspianmeren rannikolle. Saimme yöpyä iranilaisen tuttumme kesähuvilalla Nošarin kaupungissa, joka tunnetaan Iranissa erityisesti maan poliittisen eliitin rentoutumispaikkana. Toinen toistaan upeammat kartanot koristivatkin muutoin varsin karuja maalaiskyliä, jotka sijoittuvat pienelle tasangolle meren ja vuoriston väliin. Puhdasta luontoa pitää valitettavasti etsiä Pohjois-Iranissa etupäässä Māzandarānin maakunnan vuoristoista, sillä koko Kaspianmeren eteläranta on lähes kauttaaltaan asutettua ja rakennettua aluetta.

Pääsiäinen Teheranissa

Lentomme laskeutui Teheranin lentokentälle kello kahdelta yöllä. Suomessa kello olisi ollut vasta puoli yksi, sillä Iranissa aikaero on jostain syystä puolentoista tunnin mittainen. Ikuisuuden kestäneen passintarkastuksen jälkeen pääsimme ulos kentältä noin kolmen maissa ja kohtasimme iranilaisen matkatoverimme isän, jonka kyydissä pääsimme nauttimaan Teheranin öisestä liikennekulttuurista. Yöpymispaikaksemme osoittautui pian upea pohjoisteheranilainen asunto.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä