Helge V. KeitelPuusta katsoen uutishuoneesta näkee paremmin sinne, missä aita on matalin.
Helge V. Keitel
Sotkamo
Sitoutumaton
Tutkin digitaalista elämää kotona ja etänä, kirjoitan puusta, energiasta, biotaloudesta ja itseaiheutetusta hyvin- ja pahoinvoinnista. Avoin innovointi ja rajat ylittävä yhteistyö kiinnostaa. Uskon luovaan heittäytymiseen, vaikka sekin ottaa lujille. Parasta A-luokkaa on erilaisuuden hyväksyminen, toiseuden ymmärtäminen, avarakatseisuus, empatia sekä vallankäytön vahtiminen. Elämme vain kerran, joten tehkäämme se kunnolla edes virtuaalisesti.
Kevät Puolassa on lähtenyt vihdoin käyntiin ja työharjoitteluni Gdańskissa on saavuttanut puolivälinsä. Vieraita Suomesta on saapunut luokseni jo lähes viikoittain ja vieläpä lukuisista eri yliopistoista ja tiedekunnista. On ollut kauppatieteilijää, historioitsijaa, valtiotieteilijää ja kielitieteilijää, ja ehdinpä itsekin vierailemaan tšekkiläisen maantieteilijän vieraana Łódżissa maaliskuun ainoana vapaana viikonloppunani. Tyttöystävänikin löysi vihdoin tiensä Puolaan, yllättyäkseen myös aurinkoisesta säästä, halvoista hinnoista ja upeasta arkkitehtuurista.
Lyseolainen Kyösti Kallio, myöhemmin tasavallan presidentti, kirjoitti Oulussa muistikirjaansa Hilja Pärssisestä (Lindgren), joka myös kävi koulua Oulussa: ”Vartalo paksu. Muodoltaan lihava. Rusakat silmät, musta tukka. Luonne peräti iloinen. Aina ensimmäisenä ryhtymässä johonkin uuteen puuhaan. Sangen tunteellinen ja kuumaverinen.”
Nämä Kyösti Kallion tarkat havainnot on kirjattu laajaan elämäkertaan, joka on juuri julkaistu Hilja Pärssisestä (Marjaliisa Hentilä-Matti Kalliokoski-Armi Viita: Uuden ajan nainen - Hilja Pärssisen elämä, Siltala 2018).
Kustaa Vaasa (1496-1560) vietti Suomessa lähes vuoden, 11 kuukautta, vuonna 1555. Yksikään Ruotsin kuningas ei ole oleskellut Suomessa yhtä kauan kuin hän. Kustaan asiantuntemusta ei siis ole syytä epäillä, kun hän kirjoitti, että suomalaiset ovat ”juoppouteen sortunutta ja järjetöntä väkeä, jolle oluttuoppi on omaa henkeä, omaisuutta, hyvinvointia ja kunniallisuutta rakkaampi”.
Pian maapallolla on kymmenen miljardia ihmistä. Pitäisikö ihmiskunnan resurssien käyttöä supistaa kestävälle tasolle kuten ympäristönsuojelun profeetat kertovat? Vai tulisiko kantokyvyn rajoja venyttää uusilla teknologisilla ratkaisuilla kuten teknologiauskovaiset velhot kertovat? Mannin teos esittelee näiden kahden lähestymistavan juuria kasvinjalostaja Norman Borlaugin ja ekologi Willaim Vogtin elämäntyön esittelyn kautta.
Sukututkimuksen suosio on jatkuvasti lisääntynyt. Esimerkiksi Sukututkimusseura sai viime vuonna lähes 500 uutta jäsentä. Itsekin oikein innostuin, kun tutustuin muutamaan hyvään sukukirjaan, joissa on hienoja tarinoita.
Nainen kirjojen takana on Lappajärvellä syntynyt, nykyinen espoolainen Marjatta Yli-Olli, Aholan Juhon Kallen Urhon tytär. Hän on tutkinut sekä isänsä että äitinsä sukuja, ja hänen viime jouluksi ilmestynyt kuudes kirjansa (Muistojen sillalla - Helmi & Nikolai ja Amerikan-siirtolaisuuden pitkät varjot) on todellinen työvoitto.
Jaksaako joku vielä kiivailla vuoden 1918 tapahtumien, sisällissodan, nimestä? Jos jaksaa, aineksia kiistelylle tarjoaa professori Seppo Hentilä uudessa kirjassaan (Pitkät varjot - muistamisen historia ja politiikka, Siltala 2018).
Hentilän kirja on yhteenveto sisällissodan aiheuttamista jälkijäristyksistä, ja sen tilasi alun perin Kalevi Sorsa -säätiö. Tilaajalla saattaa olla jonkin verran vaikutusta kirjan painotuksiin ja näkökulmiin.
Ranska oli 1600- ja 1700-luvuilla Euroopan mahtavin maa. Kuuluisat salongit elivät kukoistuskauttaan. Ne kokosivat yhteen aikansa kiinnostavimmat miehet ja tyylikkäimmät naiset.
Salonkien historiasta on julkaistu vihdoin myös suomeksi alansa klassikkoteos (Roger Picard: Salonkien aika, Art House 2018). Alun perin Picardin (1884-1950) kirja julkaistiin toisen maailmansodan aikana 1943 New Yorkissa, missä Picard eli maanpaossa.
Gdanskin esikaupunkialueilla on säilynyt hämmästyttävän paljon vanhaa arkkitehtuuria, vaikka kaupungin keskusta tuhoutui toisen maailmansodan aikana kokonaan. Kolmoiskaupungin halkaisevalta Aleja Grunwaldzkalta ei tarvitse poiketa kauas Wrzeszczin tai Strzyżan sivukaduille löytääkseen vanhoja huvilakeskittymiä, jotka voisivat olla suoraan kuin Helsingin Eirasta. Lähiöitä koristavat myös suuret katoliset kirkot, jotka vetävät yllättävän paljon nuortakin väkeä puoleensa aina iltaisin ja sunnuntaisin.
Siis, kuka olen ja mistä tulen? Jos ei olisi menneisyyttä, niin olisinko olemassa? Usein tuon esille täälläkin Uuden Suomen keskustelupalstalla muistelmia entisestä kotimaastani Neuvostoliitosta. En kuitenkaan riipu menneisyydessä, mutta muistoja ei voi unohtaa ja ne pulpahtavat mieleeni jostain ihan pienistä seikoista tai suurimmista asioista, niin kuin nyt presidentti vaaleista niin Suomessa kuin Venäjälläkin.
Legot, autot, nuket ja muut lelut netistä - katso halvin hinta: lelukaupat.fi.
Helge V. Keitel
Sotkamo
Sitoutumaton
Tutkin digitaalista elämää kotona ja etänä, kirjoitan puusta, energiasta, biotaloudesta ja itseaiheutetusta hyvin- ja pahoinvoinnista. Avoin innovointi ja rajat ylittävä yhteistyö kiinnostaa. Uskon luovaan heittäytymiseen, vaikka sekin ottaa lujille. Parasta A-luokkaa on erilaisuuden hyväksyminen, toiseuden ymmärtäminen, avarakatseisuus, empatia sekä vallankäytön vahtiminen. Elämme vain kerran, joten tehkäämme se kunnolla edes virtuaalisesti.